Koulustressi - voimavara vai lamauttava tekijä?

Kirjoittanut: Danja

Stressi:

Sanana tuo mieleen negatiivisia asioita, todellisuudessa se voi olla avain menestykseen.
Stressi, tuo monelle tuttu ilmiö, voi toiselle olla voimavara ja toiselle lamauttava tekijä. Stressiä ilmenee jollakin tasolla kaikissa elämänvaiheissa nuoruudesta ehtoopuolelle asti, ja Ylioppilaiden säätiön tutkimuksen mukaan voimakkaimmillaan stressi on opintojen aikana kolmannen asteen tutkintoa suorittaessa. Työajan stressistä ei kunnollista, paikkaansa pitävää tutkimusta ole, mutta yleisen olettamuksen mukaan stressi on pahimmillaan, kun urassa tapahtuu muutoksia. Jokainen ihminen kärsii tai on kärsinyt stressistä elämänsä aikana, naiset useimmiten miehiä enemmän, kertoo ruotsalainen tutkimus.  Tämä johtuu CRT-tason muuttumisesta, johon naisen reagoivat herkemmin. Stressi ilmenee henkisenä tai fyysisenä, tunnetuimmat oireet ovat useiden lähteiden mukaan unettomuus, ärtyneisyys, yleinen haluttomuus ja jaksamattomuus sekä erilaiset suoliston ongelmat, iho-ongelmat sekä päänsärky.

Koulustressiä nimensä mukaisesti esiintyy opintojen aikana. Siihen on lukuisia syitä.  Yleisimmin tavoitellaan täydellistä tulosta, jolloin mikään ei riitä ja tehtävät kerääntyvät, tai vastaavasti tehtäviä on liikaa tai niitä ei saada tehtyä ajanpuutteen tai laiskuuden vuoksi. Koulustressiin liittyy yleensä lisäksi tunne omasta riittämättömyydestä, tai vastaavasti vahva kunnianhimo. Koulustressi ei ole suorassa yhteydessä koulumenestykseen, hyvin pärjäävä oppilas ei välttämättä koe stressiä juuri koskaan.

Toisaalta stressi, kuten myös koulustressi, voi toimia voimavarana, ja sitä neuvotaan ylläpitämään. Tällainen stressi pitää vireystason korkealla ja aktivoi aivojen ja elimistön toimintaa. Pienen stressin alaisena saa yleensä enemmän tehtyä, kertoo Suomen Mielenterveysseuran tutkimus. Moni lukiolainen kertoo myös tekevänsä tehtävänsä ja lukevansa kokeisiin paremmin stressin alaisena, ja tulos on yleensä parempi.
Koulustressi on kuitenkin henkistä, ja sen hallitsemiseen on jokaisella omat keinonsa. Urheilu, nukkuminen, television hömppäviihteen katselu… Jokaisella on keinonsa, mutta yhteisenä piirteenä on irrottaa itsensä stressaavasta aiheesta.
Haastatteluissa lukion kolmatta luokkaa käyvä Jenni sekä abiluokan luokanvalvojana ja englannin opettajana toimiva Tuula kertovat koulustressistä.

"Hyvä stressi auttaa jaksamaan"

Jenni, koulussa hyvin menestyvä ja vapaa-ajallaan kuntonyrkkeilyä harrastava, kotona ahkera nuori, myöntää stressaavansa helposti, ja koulustressi on tuttuakin tutumpi ilmiö. Lukion loppupuolella stressi on pahentunut, ja etenkin lähestyvät ylioppilaskirjoitukset stressaavat. Sen lisäksi myös tavalliset kouluhommat, kurssikokeet sekä projektit aiheuttavat stressiä. Koulutöitä on paljon, ja niiden lisäksi haluaisi myös harrastaa ja viettää vapaa-aikaakin.  Stressi tuntuu joskus ylivoimaiselta. Vapaa-aikaa hän silti järjestää viikkoonsa. “Vapaa-aikaa on pakko jäädä koulun ohelle, tai tulisin muuten hulluksi”, Jenni kertoo virnistäen. Jenni menestyy aineissa, joista on kiinnostunut. Esimerkiksi biologia ja kielet sujuvat korkean motivaation vuoksi. Vastaavasti hän stressaa enemmän aineissa, joihin ei motivaatiota riitä, kuten historiassa. “Koulumenestys on vahvasti yhteydessä kiinnostukseen”, Jenni kiteyttää. Jennillä stressiä aiheuttaa omien tavoitteiden nostaminen korkealle, sekä kilpailuhenkisyys. “Itseään ei saisi vertailla muihin, mutta teen sitä silti”, Jenni myöntää hymähtäen. Vaikka hän pärjää koulussa , ei stressin helpottaminen ole hänen vahvuuksiaan.

Ylipäätään kaikki, mikä saa ajatukset siirrettyä pois koulusta, auttaa stressiin. Stressi näkyy myös erityisesti henkisenä, mutta myös fyysisenä väsymyksenä sekä masentuneisuutena, ja Jennin migreeni oireileekin pahimpien stressiaaltojen aikaan. Jenni tietää myös, että on  hyvää stressiä, ja se auttaa häntä jaksamaan. Pieni stressi on hyvästä, ja Jenni haluaa edetä asioissa ja järjestellä; silloin pieni stressi on yleensä avuksi. Ilman koulustressiä koulumenestys voisi olla osittain huonompi.
Tuula puolestaan kertoo, ettei stressi tule huomattavammin esiin abiluokalle tultaessa. Oppilaat, jotka stressaavat, stressaavat aina, ja he joita stressi ei vaivaa, eivät sen enempää vaikuta stressaantuneilta kirjoituksien lähentyessä.  Joskus joku herää liian myöhään siihen, että kirjoitukset ovat tulossa. Tuula uskoo eniten stressiä kirjoituksissa olevan pakollisten aineiden kirjoittamisessa, etenkin kielissä ja matikassa, muttei osaa sanoa tätä varmasti, sillä oppilaat eivät niinkään avaudu koulustressistään. Koulustressin syy ei ainakaan ole liian pitkissä päivissä, abiluokalla käydään vain muutamia kursseja. Tuula itse kertoo stressaavansa paljon, mutta sanoo pienen stressin olevan hyvästä. Stressi on monimuotoista, ja riippuu ihmisestä, miten se vaikuttaa ja kuinka paljon kukin stressaa, Tuula sanoo.
Koulustressi on parhaimmillaan väline parempaan koulumenestykseen ja vireystilaan, liian pitkälle menneenä se lamauttaa. Koulun lisäksi on tärkeää keskittyä itseensä, ja pitää huolta, että oma jaksaminen riittää.