Lukio antaa aikaa miettiä jatko-opintoja

Kirjoittanut: Jenni Tuominen

Haave-ammattien kysely alkaa koulussa jo varhain. Lasten haave-ammatit saattavat muodostua vanhempien ammattien ja lasten kuulemien tarinoiden perusteella. Vuosien kuluessa haave-ammatit muuttuvat kuitenkin realistisimmiksi ja pian nuorta kannustetaan suunnittelemaan omaa tulevaisuuttaan ja etsiskelemään omalta tuntuvaa alaa. Mahdollisuudet alkavat hahmottua viimeistään yläkoulun opinto-ohjaajan neuvoessa ja ohjatessa nuorta. Osalla nuorista kuva tulevaisuuden opiskeluista ja työurasta on selkeä jo ennen lukiota. Oma ala on kenties löytynyt harrastuksen tai lempi-oppiaineen myötä.

Lukiolaisten kokemuksia lukiosta ja jatko-opiskelusta

Lahtelainen Milla-Maria Hulkko opiskelee kolmoistutkinnossa lukion ohella muusikoksi, tavoitteissaan musiikkiala, ensisijaisesti pianonsoiton opettajan ura. Hän löysi oman alansa harrastuksensa kautta. “Siirtymä harrastuksesta ammattiin oli aika helppo. Olen myös aina pitänyt opettamisesta ja viihtynyt erityisesti lasten kanssa”, Hulkko kommentoi oman alansa löytymistä. Hulkolle oma jatko-opintosuunnitelma varmistui yläasteen puolivälissä. Mistä sitten tietää, että ajateltu työ on varmasti se, mitä haluaa tulevaisuudessaan tehdä? “Ei kai sitä oikeastaan voi tietää, ennen kuin pääsee tekemään itse työtä. Joskus itsellekin tulee sellainen kauhea epäilys, että mitä jos koko kuva pianonsoiton opettajan työstä onkin itse luomani. Työharjoittelut ovat tässä hyviä, koska tehtyäni yhden lyhyen sijaisuuden tuntui, että työ oli juuri sellaista kuin olin kuvitellut. Hyvä merkki on myös se, jos jo valmiiksi haaveilee työelämään pääsystä ja alan opiskelusta”, musiikkialan opiskelija pohtii.

Milla-Maria Hulkko teki päätöksen jatkaa lukioon, vaikka sen tarjoamaa koulutuspohjaa ei muusikoksi opiskeleminen edellytä. “Arvostan lukiota suunnattomasti sen yleissivistävän koulutuksen vuoksi. En halua olla ihminen, joka tietää asioita vain omalta alaltaan, mutta ei mistään muusta. Tiedän kyllä, että ne joista oikeasti tulee muusikoita, harjoittelevat kaikki päivät, mutta päätin jo varhain, etten halua muusikoksi alalla vallitsevan kilpailun vuoksi. Uskon, että lukiossa oppimastani tiivistä työskentelystä tulee olemaan hyötyä jatkossakin”, Hulkko kertoo päätöksensä syistä. Hulkko kertoi myös valintaansa vaikuttaneen ystävät, jotka jäivät lukioon. Lukioon kuuluvat yhteiset tapahtumat, kuten näytelmä ja vanhojentanssit, antoivat myös motivaatiota käydä lukio.
On kuitenkin paljon nuoria, joille omaa alaa ei ole löytynyt vielä lukiossakaan. Monet nuorista jatkavat yläkoulun jälkeen lukioon tietämättä, minne he haluavat jatkaa sen jälkeen. Lukio voi tarjota oppilaalle aikaa miettiä tulevaisuutta. “Lukiossa oppilas saa aikaa miettiä vielä alaansa ja samalla kartuttaa tietojaan ja ehkä saada vähän osviittaa siitä, minkä alan oppiaineet kiinnostavat."

Lahtelainen lukion kolmannen vuoden opiskelija Kira Heinonen kommentoi yläkoulun aikaista epävarmuutta oman alan löytämisestä. “Oma ala ennen lukiota ei ollut yhtään selkeä. Olin kaikissa opinto-ohjauskyselyissä aina ihan paniikissa, kun ei ollut oikein mitään suuntaa mielessä.  Mielessä pyöri lähinnä haave näyttelijän urasta, mutta sitäkään en ihan sataprosenttisen vakavasti harkinnut." Heinoselle uravalinta selkiytyi yläkoulun viimeisen luokan ja lukion ensimmäisen vuosikurssin välissä. Nyt Heinonen on päättänyt suunnata opettajan ammattiin.
Omasta valinnastaan jatkaa lukioon Heinonen kertoo: “Jatkoin lukioon, koska olen enemmän lukevaa kuin tekevää tyyppiä, eikä amiksessa ollut kiinnostavaa alaa, enkä myöskään halunnut niin nuorena valita alaa. Olen myös todella utelias ja tiedonnälkäinen persoona, joten halusin hyödyntää mahdollisuuden oppia lisää ja sivistää itseäni." Hulkon tavoin yksi Heinosen syistä jatkaa lukioon oli se, että ystävät jatkoivat lukioon. Molemmat tytöistä kokevat lukion päättötodistuksesta ja ylioppilastutkinnosta olevan hyötyä jatko-opinnoissa.