Työ tai kolmoistutkinto lukion ohella

Kirjoittanut: Noora

Yhä useampi opiskelija tekee iltapäivä- tai viikonlopputöitä lukio-opintojensa ohessa. Useimmat heistä ovat osa-aikaisina, osa jopa säännöllisessä työssä. Nuorten halu itsenäistyä tuo motivaatiota työntekoon ja työn saaminen usein vauhdittaakin esimerkiksi omaan asuntoon muuttamista. Kuitenkin etenkin säännöllisessä työssä käyville nuorille saattaa jossain vaiheessa tulla mieleen lukio-opintojen lopettaminen, jotta voi keskittyä täysin työntekoon. Työnteko menee näissä tapauksissa lukion edelle yleensä rahan takia. Työnteko koulun ohella saattaa olla myöskin niin rankkaa, ettei kouluun jää tarpeeksi aikaa ja arvosanat laskevat. Arvosanojen lisäksi myös poissaolot saattavat lisääntyä.
Suomen Lukiolaisten Liiton tekemän tutkimuksen mukaan töitä tekevät nuoret menestyvät lukiossa useasti huonommin kuin ne, joilla ei ole työpaikkaa lukion ohessa. Haastateltavallamme Danja Ryserillä tätä ongelmaa ei kuitenkaan tunnu olevan. Hän on keskimääräistä parempi oppilas, vaikka käykin opintojensa ohessa iltapäivätöissä Prismassa.

Hänen mielestään opiskelijan, joka harkitsee työn ottamista lukion ohelle, kannattaa miettiä kaksi kertaa, kannattaako työnteko ja onko valmis siihen, että koulun käynti saattaa kärsiä. “Koulun jälkeen meinaa välillä olla vähän vaikeaa jaksaa tehdä työvuoro”, hän kuvailee. “Viikkoon saattaa jäädä vapaapäiväksi vain sunnuntai, ja sekin menee yleensä koulun rästihommiin”.

Danjan mielestä työssä on kuitenkin hyvätkin puolensa, eikä raha ole ainoa motivaation lähde. “Kannattaa kuitenkin tehdä työnantajan kanssa pelisäännöt selviksi heti alusta lähtien, eikä merkitä työsopimukseen minimimääräksi liikaa tunteja.”
Hänelle työpaikan ottaminen oli itsestäänselvä asia, kun kesätöille tarjottiin jatkoa. Työntekoa hän ei aio lopettaa, vaikka väsymyksen painaessa se käykin joskus mielessä. “Omillaan asuminen on sen verran kallista, ettei siinä pelkillä tuilla selviä”, hän kertoo.

MIKÄ ON KOLMOISTUTKINTO?

  • sisältää sekä ammatillisen perustutkinnon, ylioppilastutkinnon että lukion päättötodistuksen
  • opiskelija suorittaa täysimääräisen lukion oppimäärän (vähintään 75 kurssia)
  • kestää yleensä kolme vuotta
  • vaatii järjestelmällistä suunnittelua ja määrätietoista asennetta opiskeluun

Kolmoistutkintoa pidetään opiskelijoiden keskuudessa yleisesti hankalana ja vain ahkerimmille nuorille tarkoitettuna. Tämä ennakko-oletus saattaa olla syynä sille, miksi kolmoistutkinnon suorittaminen on vielä niin kovin harvinaista. Kolmoistutkintoa toista vuotta suorittava Milla-Maria Hulkko ei kiistä tätä väitettä.

“Vapaa-aikani rajoittuu lähinnä välitunteihin, ja niilläkin teen välillä läksyjä”, hän kertoo. “Varoituksen sanana voin vain sanoa, että täytyy todella tehdä töitä, eikä pidä unohtaa että kaksoistutkinto on myös hyvä vaihtoehto, jos ei ole niin kiinnostunut lukiokursseista.”
Milla-Maria ei ole harkinnut kolmoistutkinnon keskeyttämistä, sillä tutkinnon hyödyt jatko-opiskeluita ajatellen motivoivat.

“Pelkään ns. tyhjän päälle jäämistä, joten ammattipätevyyden saaminen on minulle tärkeää”, Milla-Maria tiivistää. “Haluan, että minulla on edes jotain koulutusta toimia omalla alallani.” Hän ajautui suorittamaan kolmoistutkintoa päästyään suorittamaan konservatorion ammatillista koulutusta.